Jos yksi ei riitä onko kuusi jo liikaa?

Perjantaina töissä syntyi päätös: Viikonlopun vietän kellarissa. Olen kaikkea muuta kuin kesä ihminen varsinkin kun kyse on helteestä. Aivot lopettavat toimitansa ja mitään ei saa tehtyä. Ja kellarissa on sementtiseinien sekä pienien ikkunoiden ansiosta viileää. No, tavoitteena oli tehdä tytöille penaalit uusiin, alkuviikosta hankittuihin reppuihin, kun neideille ei sopivaa tuntuntu löytyvän.

Tytöt saivat Pääsiäisenä valtavat pääsiäismunat, jotka oli kiedottu Monster High foliopaperiin ja ajattelin tehdä "laiskan ompelijan" karkkipaperi pussukoita. Hommahan alkoi spray-liimalla ja sen vuoksi piti viritellä silityslauta jätesäkillä vuorattuna ulos.

Sen verran lämmintä oli ulkona, että liiman ohjeessa lukenut: odota, että liima jähmettyy tahmeaksi ei auttanut vaan piti toimia heti.

Kun kaksi pussuukkaa oli valmiina oli tuota foliokangasta vielä jäljellä vaikka kuinka paljona, joten vetoketjupussukoita tuli kuusi kappaletta. Ja vieläkin sitä riitti...

Lopusta tuli molemmille tytöille kesäkassit. Mitään ei tarvinnut ostaa, sillä kaikkea oli runsaasti kotona. Pussien ja kassien päällä on vielä kristallimuovia ja sisällä vielä erillinen kangas vuorina. Innostuin tuosta kristallimuovista ja ensimmäisessä kuvassa ollut Mikki Hiiri- pussi on vanha muovipussi, jota olen säilyttänyt. Nyt siitä tuli projektipussi.

20 C astetta on tässä helteessä todella luksusta. :)

Seuraa riitti nämä kaksi päivää. Roosa on kuin toinen koira, kun on viettänyt aikaa kanssani, samoin Minni. Tulin tässä joku aika sitten siihen tulokseen, että aivan turhaa yrittää siivota tuota kellaria, sillä siellä on aivan liikaa tavaraa. Ainoa vaihtoehto mitä siellä voi tehdä on alkaa kuluttamaan tuota tavaraa, jotta sitä olisi sellaiset määrät (tulevaisuudessa), että sitä on järkevää säilyttää. Nyt se  pursuaa yli =) Ainakin kauppakasseja olisi tarkoitus ruveta ompelemaan tuosta valtaisasta kangasmäärästä. Tiedän, mitä sukulaiset ja kaverit saavat joululahjaksi... ;)

Kun kristallimuovi saatiin sivuun niin seuraavaksi pääsivät käsittelyyn olohuoneen nojatuolit. Olen tehnyt näihin irtopääliset jokunen vuosi sitten viininpunaisesta teddykarhun nahasta. Se tuli tarpeeseen silloin, sillä nämä tuolit olivat siihen aikaan kellarissa, jossa on kylmä ja ne oli viety sinne tyttöjä varten, jotta he voivat katsoa videoita, kun minä ompelen siellä. Olohuoneeseen tuo viininpunainen karva ei kuitenkaa sopinut.

Päälisten alla oli vaalea kangas, vaikka jo 20 vuotta vanha niin silti ihan siistissä kunnossa. Nämä tuolit vain tarvitsisivat kunnostuksen, sillä vaikka niissä on ihan hvyä istua niin kuitenkin ne ovat aika kovat ja siksi päälystin niihin tyynyt. Toisen istuimeen ja toisen selkänojaan.

Molemmat tyynyt on kuvattu samassa tuolissa, sillä toisen tuolin paikka on aika pimeä. Kumpaakaan kangasta ei ollut niin paljoa, että jommasta kummasta olisi voinut tehdä kaikki tyynyt.

En muista millon viimeeksi olisin tehnyt "töitä" näin montaa tuntia viikonloppuna. Lauantain ompelusaldo oli 6 tuntia ja tänään sunnuntaina olin kellarissa 9 tuntia. Oli todella ihanaa ommella taas pitkästä aikaa.

Nyt pitäisi tehdä vielä kiri KYHäilyiden viimeisiin töihin. Jäljellä kun on kaksi huivia. Toinen pääkallohuivi ja yksi suorakaiteen muotoinen isoäidinneliö, josta ajattelin ommella lyhyet reunat yhteen, jotta siitä saisi talveksi kaulurin.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Leppoisa lauantai

Mau, mua niin kiinnostaa...

Minuako kuvaat?

Jospa tuon vekottimen purkaisi tästä...
Niin suloinen kerimisapu, mutta myöskin hommaa hidastava, sillä tätä ihanuutta piti vain kuvata jatkuvasti. Minni neiti pitää langoista, kuten kunnon kissan kuuluukin. Muutama vyyhti tuli kerittyä, sillä tänään lauantaina alkoi kahden päivän neulomiskurssi. Olemme taas Emman kanssa olleet kursseilemassa ja valmista tuli.

Emma neuloi itselleen pipon Novitan Isoveljestä. Olen tehnyt kaksi kerrosta tuota resoria, jotta neiti pääsee alkuun ja päättelin viimeiset kaksi kerrosta, jotta siitä tulee siisti (niin ja neidiltä hieman kiinnostus loppui) Mutta voi sanoa, että ihan itse tehty. Aika hyvin 10-vuotiaalta, joka on neulonut ainaoikein huiveja tätä ennen =)

Minä neuoin toisen sukan. Eilen illalla kun valmistui jo ensimmäinen ja tämän jälkeen jatkoin huivia tuosta SNY:n lähettämästä taikapallo langasta. Mutta huomiselle tulee taas jotain uutta tehtäväksi.

Aamulla herättiin Roosan kanssa ajoissa ja oltiin ulkona jo ennen auringon nousua. Ihana usva leijui peltojen yläpuolella. Onneksi otin kameran mukaan.

Oli upeat värit maisemassa.

Roosa piti vaahteran lehdissa kahlaamisesta.

Juhannusruusukin oli saanut uuden värin yllensä. Upeat rikkaruohoviljelmät tuossa juurella ;)

Koivuaitakin on jo syysväreissään.

Noin klo 9, kun lähdimme kurssille oli sumu jo sakeampaa.

Tässä on viikolla valmistunut musta vihainen lintu. Kyllä sitä vuoden "synnytettiinkin" jotenkin inspiraatio katosi täysin ja no... Piti viimein ottaa itseä niskasta kiinni ja tehdä tämä valmiiksi. Anteeksi huono kuva, sillä se on otettu aamuhämärässä kännykällä ja kiireessä.

Muutenkin nämä projektit eivät oikein ota sujuakseen. Kesäyöstä Jouluyöhön takkuaa niin pahasti, että taas taitaa jäädä kesken. Minulle sopisi paremmin projekti, jossa pitäsi aloittaa vaikka 10 työtä heti ja sitten loput 10 vaikka marraskuun loppuun mennessä. Tässä kun löytyy koko ajan vain ihanampia uusia töitä niin ne vanhat jo aloitetut eivät tunnu enää miltään. Varmaankin puolet nyt aloitetuista KyJyistä menee purkuun viimeistään tammikuussa... No ehkä viimeistään nyt pitää tunnustaa, että tuo KyJy ei ole minua varten. Ja ensivuodeksi otan itselleni projektiksi etsiä kaikki (noin puoli miljoonaa) keskeneräistä työtäni. Purkaa niistä ne, joita en todellakaan aio enää jatkaa ja tehdä luettelo keskeneräisistä, jotta ne joskus tulisi tehdyksikin. Se voisi olla sellainen projekti, mikä saattaisi onnistuakin.

Hyvää lauantaita kaikille ja saa nähdä mitä huomenna saadaan Emman kanssa aikaiseksi =D

Heinäkuun loppu

Tähänkö se kesä loppui??? No toivottavasti ei. Ainoastaan KYHäilyt loppui, mutta KyJy jatkuu.

KyJyssä on valmistunut Yoshi Toadeten kaveriksi

KYH päätös osaltani: yleisestä sarjasta kaikki työt tulivat valmiiksi.

Tämä oli se viimeinen keskeneräinen ja tämän tein niin isoksi, kuin lankaa riitti. Tässä on kaikki jämät sitä Novitan Tivoli lankaa, joka taisi olla jokin sesonkin lanka, sillä enpä sitten löytänyt tätä enempää. No ei vauvan peittoa, mutta vauva-nuken peitto.

Sukka-KYH:ssä tuli yhteensä 13 paria sukkia valmiiksi. Tässä on loput 8 paria. Ruskeat ovat Jussi-lankaa ja tummemman siniset ovat Kotikulta sukkalankaa. Loput 7Veljestä. Painoa näille viimeisille valmistuneille KYhäilyille tuli 798 g

Viikonloppuna olimme taas mökillä pitkästä aikaa. Se on kumma, kuinka viikonloppu mökillä vastaa vähintään viikon lomaa kotona. Töissä olen ollut jo puolitoista viikkoa ja kyllä sitä "lomaa" taas tarvittiinkin.

Ja jotta elukat eivät riitaantuisi niin tässä vielä Minni-kuva. Näyttääkö neiti ihan siltä nukkuessaan, että unessa seikkailee ainakin näääääiiiiiinnnn iso hiiri??? Taisi tulla saalista. Sen verran tyytyväinen ilme sillä on =)

No nyt KYHäilyt on tältä vuodelta kyhäilty ja seuraavaksi KyJy.n pariin. Tässä tuli vielä viime hetken muutos yhteen työhön, kun uusi Novitan lehti ilmestyi. Huivi kuitenkin säilyy huivina, mutta ihastuin niin uuden lehden virkattuun huiviin. Tänään piti jo tilipäivän kunniaksi käydä ostamaan lankaa ja eiköhän se vielä saada alkuunkin. =) Eli tämän päivän lankasaldon plus osuus oli tasan kilo lankaa. Tuli näet ostettua myös hieman Miamia, kun niistä tulee niin kivoja amigurumeita ;)

Hyvää viikon jatkoa!

Vähän kerrallaan

Kesälomaa on nyt kulutettu viikon verran ja se tuli käytettyä erittäin antoisasti mökkimaisemissa.

Tähän alkuun varoitus kaikille kaupunkilais-koiran omistajille. Koiran liiallinen ajankäyttö luonnossa saattaa aiheuttaa koirassanne luonnollisten metsästäjävaistojen heräämistä:

 Kamala rantavedessä vaaniva peto, sorsa, oli hurmannut perheen suloisuudellaan. Sille käytiin hakemassa paahtoleipää, jota lapset (ja myös perheen äiti) murensi tälle katalalle eläimelle ja heitti veteen syötäväksi.

Roosa, tuo perheemme pää, päätti, että sen oli otettava ohjakset asiassa omiin tassuihinsa ja päätti ajaa sorsan pois.

Haukkuen se ajoi sorsan kauemmaksi ja ui sorsan sekä kallisarvoisten kultakimpaleiden väliin, jotka perhe oli tyhmyyksissään heittänyt tuolle katalalle vaanivalle roistolle... Ei kun siis paahtoleivän palasten...

Matkalla rantaan söi urhea perheen puolustaja kaikki mahdolliset leivän palaset omiin suihinsa.

Täytyy myöntää, että hieman ihmettelin Roosan ateriavalintaa, sillä kotioloissa se ei leipään koske ellei se nyt ole voideltu ja kinkulla sekä juustolla höystetty ja hopealautasella tarjoilut makuelämys...

Vahdin terävä katse =D

No mutta, muihin mökki tunnelmiin:

Monta ihanaa perhe kuvaa sai ikuistettua, tässä laulojoutsen pariskunta viiden poikasen kanssa

Sorsaperhe

Tukkasotka. Nämä poikaset ovat sitten suloisia, kun "rontit" matkustavat äitinsä selässä. Tai ainakin niin monta kuin sinne kerrallaan mahtuu =)

Venereitin varrella on kivi, johon joka kesä tekee lokkipariskunta perheen ja jos tarkkaan katsoo niin tuossa melkein keskellä (etualalla kiveä) olevan ruohotupon oikealla puolella on lokin poikanen. Reppana vain on niin harmaa, että ei meinaa erottaa.

Tässä Erkki Lahnala, joka jokaikinen aamu kävi laiturin edestä pohjahiekkaa siivilöimässä. Jos olisi kurottanut olisi siihen voinut koskea :)

Superkuutakin tuli tuijoteltua, mutta ei kyllä yöllä pimeää ollut, vaikka tässä siltä näyttää. Kokeilin vain kaikkai kameran asetuksia, mitä keksin, jotta saisin parhaimmat kuvat ja nämä olivat aika syksyisiä näin Juhannuskuviksi.

Perhosia lensi paljonkin, mutta ne osasivat olla sen verran ujoja, että kuvaan eivät suostuneet. Sudekorento sen sijaan suostui poseeraamaan useampaankin otteeseen.

Ilma oli kuin morsian ja hyvällä omallatunnolla sai istua laiturilla tyttöjä "vahtimassa" vaikka eipä noita neitejä kovinkaan vesileikeissäänkään tarvitse vahtia. Mutta onpa turvallisempi olo äidillä ja tyttärillä. Samalla tuli tehtyä melkein kaikki yleisen sarjan KYHäilyt ja myös neljät vauvan sukat sukkasarjaan valmiiksi. Niistä yritän saada enemmän juttua viimeistään ensi viikon alkuun. Tämä vuorokausi kotona on mennyt pyykkiä pesten, kaupassa käyden ja 514 valokuvaa viikon reissulta ihmetellessä. Tuli hieman innostuttua.

Kotona odotti sitten Minni, joka ei ihanille kissanvahdeille ollut suonut edes kehräystä, saati sitten päästänyt lähellekään. Kyllä sillä ikävä oli ollut, sillä eilis illan se makasi sohvalla minun ja Emman välissä kehräten. Jos erehtyi hieman liikahtamaan kerhays vain voimistui ihan kuin sanoakseen: "pysy paikallasi". Viime yönä oli sängyssä ahdasta. Koko perheen jakamattomaan huomioon tottunut Roosa yritti "salaa" hiipiä nukkumaan viereen ja Minni myös tahtoi läheisyydestä osansa.

Postikasassa oli myös isokokoisesta kirjeestä kertova kortti ja samalla, kun kävin hakemassa jääkaappiin täydennystä hain ison kirjeen, josta paljastui Sadelikan lähettämä palkinto, jonka olin voittanut hänen bloginsa Mimmukan hääräilyt arvonnassa. Suuri kiitos sinulle. Kuvan laitan varmasti seuraavaan postaukseen.

Kyllä on ihanaa olla kotona. Eilen illalla nautin siitä, kun sain käydä suihkussa ja juokseva vesi tarkoitti ihan sitä, että vesi tulee hanasta eikä sitä tarvinnut juoksuttaa järvestä sangoilla. Nyt lähden jatkamaan tuota loputonta pyykkäämistä. ja lankahamstraus tunnustus tähän vielä. Lähi Citymarketista sitten hyppäsi kärryihin mukaan 2 250 g 7Veljestä lankaa. Poistuvia värejä oli melko halvalla ja pitihän sitä täydentää noihin KYHäilyihin kuluvista langoista johtuvaa lovea hyllyssä =) Mahtava lopetus kesäkuun lankashoppailulle ;)

Hyvää kesäkuun viimeistä lauantaita kaikille!

Albiino kotilo ja valmistuneita

Roosa herätti jo ennen viittä aamulla. Kun on ulos päästävä niin sitten mennään... Äkkiä vaatetta niskaan, kun nyt ei ihan pyjamassakaan kehtaa koirulia ulkoiluttaa, vaikka aikainen aamu olikin kyseessä. Kotiloita oli kävelytiellä vaikka kuinka paljon, mutta tämä yksi kiinnitti huomion erilaisuudellaan. Äkkiä takaisin kotiin, Roosa ulos naruun kiinni ja kameraa hakemaan. Jos vain nuo naapurit näkivät, kun miltei makoilin asfaltilla hyvän kuvan toivossa niin taisi heillä mennä aamukahvit  väärään kurkkuun =)

Etana, etana näytä sarves onko huomenna poutaa :)

Lisää ostoksia. Päätin kokeilla Novitan uutta bambu lankaa. +150 g- hetkeksi, sillä eilistä Venäjä-Suomi matsia katsoessa valmistui jo 1½ tiskirättiä ja tänään loput.

Ainaoikeaa kulmasta kulmaan. Helposti neulottavaa lankaa tuo Bambu. Tänään sain myös viimein pääteltyä nuo tilaus sukat 7Veljestä langasta kokoa 42. Painoa kolmelle tiskirätille 108 g ja sukille 116 g.

Nyt voikin taas keskittyä jämäilyyn kuukauden loppuun asti. Ajattelin virkata ainakin muutaman tälläisen pöllön niistä kaikkein pienimmistä langan jämistä, jotta niistäkin pääsisi eroon. Nämä on niin söpöjä. Olen jo jonkin aikaa suunnitellut, että haluaisin tuohon tien viereen postilaatikon luona olevaan mäntyy roikkumaan jotain kirjavia virkattuja elukoita omaksi ja ohi ajavien iloksi. Niin miksei näitä =)

Tässä vielä pari fiilis kuvaa aamulta.

Vahti aamuhämärässä =)

Erittäin hyvää äitienpäivä-viikonloppua kaikille!

Miltei juhlan paikka ;)

No Vappuhan on muutenkin juhlan aikaa, mutta tänään tai oikeastaan eilen oli todella erityinen päivä. Huhtikuussa ei tullut grammaakaan lankaa tähän taloon! Ja sitähän sieti juhlia. Minun piti tilata Titityystä loppu kokoja noihin hyviksi havaittuihin ergonomisiin virkkuukoukkuihin ja sitten hairahduin myös heidän lankapuolelle. No eihän sitä nyt viitsi lankakaupassa shoppailla ilman langan ostamista. =D No olipahan ainakin huhtikuu ilman lankaa ;) Se, mitä haluaisin tuolta Titityystä on Cascade paketti. Nyt piti ostaa pari vyyhtiä tuota lankaa, jotta pääsen testaamaan onko se "minun" lankaani. Haluaisin niin ostaa tuon paketin itselleni kesäloman piristykseksi. Vielä kaksi kuukautta aikaa yrittään puhua itsensä ympäri =)

Kannettiin tänään tuolit takapihalle ja kävin kurkkimassa kaikki nurkat, mistä kevään merkkejä yleensä löytyy. Meillä on tälläinen ihana sini-/valkovuokko rykelmä. Se kasvaa joka kevät syreenin juurella.

Sinivuokkoja löytyy metsästä

Valkovuokot ovat päättäneet valloittaa koko pihan ja isäntä ei pääse nurmikkoa leikkaamaan keväisin ennenkuin valkovuokot lopettavat kukkimisensa. Pitäneekö tuota kovinkaan huonona asiana? ;)

Ja nämä krookukset eivät ole kukkapnekkiä nähneetkään. Niin kaukana ne siitä kasvavat. Joka keväinen ihme, joka todennäköisesti selittyy myyrillä. Niiden kekoja kun on koko piha täynnä ainan talven jäljiltä.

Mutta kyllä se kesäkin yrittää jo saapua. Voikukalla on jo nuput tuloillaan. Näiden riesojen kanssa olen jo tunnustanut tappioni.

Kävimme Tikkurilassa Vapputorilla ja sieltä sitten tuli mukaan (Espanjalaisia) mansikoita. Ei todellakaan kotimaisten mansikoiden veroisia, mutta pienillä lisämausteilla erittäin makoisaa. Samoin vastapaistettuja donitseja on saatava torilta mukaan. Tänään herkutellaan.

Roosa kaipaa koko ajan ulos. Sisällä on sille ihan liian lämmintä, joten se voisi olla ulkona aamusta iltaan. =) Ja mikäs siellä on viihtyessä tälläisellä ilmalla.  Neideille kannettiin trampoliini pihalle ja eiköhän tässä kohta  siirrytä ulos aurinkoon Vappua viettämään.

Rauhallista Vapunpäivää kaikille!