Entäs jos

Tänään ajelin autolla aamusta töihin ja tavallisen äänenavaus-rutiinin sijasta jouduin kuuntelemaan pelkkää hiljaisuutta. Aamu- ja iltaruuhkan perus toiminto minulle on laulaminen autossa. Samalla voin syvällä mielikuvituksissani (siis kaiken todellisen huomionihan kiinnitän ajamiseen) kuvitella olevani suuri rokkistara laulamassa stadionilliselle ihailevia faneja ja tapaamassa muita julkkiksia (siis ihan totta???) No, joka tapauksessa tänään oli asia toisin. Radio päätti lopettaa yhteistyönsä eikä edes muistitikulta saanut kuulumaan mitään. Masensi...

Sitten se ajatus tuli mieleeni. Koska lapsilla on "turva-tutti, turva-riepu tai turva-unilelu" miksei minullakin voisi olla "turva-lankakerä"?

Töissä tulee aina joskus päiviä, jolloin mikään ei tunnu toimivan. Samoihin asioihin joutuu vääntämään rautalangasta vastauksia samoille ihmisille useamman kerran päivässä. (Miksi he eivät usko ensimmäisestä kerrasta?) Ja joskus vain harmittaa todella paljon jostain muusta syystä. En osaa mitään ja kaikki sortuu niskaan. Juuri noihin ajatuksiin pitäisi saada työpaikalle se "turva-lankakerä".

Lankakerän voisi sijoittaa vaikka läheiseen viherkasviin. Tuomaan uusia tuulia toimiston sisustusmaailmaan.

Tai suoraan näppäimistön päälle, ihan omien silmien alle. Rauhoittamaan läsnäolollaan.

Jos toimistosta löytyy kaapinkahva, johon aina törmätään. Niin siihen pehmusteeksi.

Tai jos haluaa asian pitää ihan omana tietonaan niin sitten sitä voi säilyttää vaikka käsilaukussaan.

Mutta "turva-lankakerän" toiminto olisi ihan siinä, että todella huonolla hetkellä sen voisi ottaa jonnekin rauhallisempaan paikkaan, vaikka vessaan, jos muutakaan paikkaa ei löydy. Sitä voisi painaa otsaa vasten, jotta voisi tuntea langan pehmeyden ja lämmön rauhoittavana. Lankaa voisi pyöritellä käsissä ja ehkä se kertoisi miksi se haluaa muotoutua, joten jos lanka huutaa haluavansa vaikka lapasiksi niin tiedossa olisi illaksi ihan mukavaa tekemistä.

Hetken päästä alkaisi huono mieli poistumaan, pulssi palautuisi normaaliksi ja verenpaine laskisi kriittisistä "nyt menee hermo"-lukemista. Pian pääsisi palaamaan takaisin töiden pariin rauhoittuneena ja uusin ideoin. Jos lanka haluaisi valmistua joksikin pitäisi vain muistaa tuoda uusi kerä takaisin töihin, jotta seuraavaa paniikkikohtausta varten olisi lankaa taas varalla.

Esitin tämän ajatuksen töissä aamulla ja sain vastaani aikamoisen naurun remakan. Tuntuu, kuin minua ei oikein ymmärretäisi siellä.  -Huokaus-

On varmaan hyvä päättää tämä seuraaviin sanoihin:
Hei, olen Pirjo. Olen lankaholisti... ;)