Mistä tietää syksyn saapuneen?

Nyt on kuvailuinto kuumimmillaan. Kun maisema on erilainen on siitä saatava kuva. Koirulin kanssa lenkkeillessä tulee tälläinenkin maisema eteen. Taustalla Vantaan Vauhtikeskus ja edessä kiven/kallion murskausta Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa =)

Tuo maisema oli niin pakko kuvata.

Muutama ilta myöhemmin oli miltei samassa kohdassa näin kaunista aurinkosadetta.

Mutta mistä tietää syksyn saapuneen???

Villakoirien radikaalista invaasiosta. Hurtsikan joka syksyinen karvanlähtö aika on taas täällä. Aamulla lakaistu lattia on illalla taas valkoisenaan neidin karvoista. Se reppana kun taitaa joka syksy aloittaa aluskarvan kasvattamisen aivan liian aikaisin ja sitten kun tuo lämpötila taas nousee lähtee aluskarvaa sellaisina tuppoina, että apua. Mietin eilen, että jospa tuon Roosan risteyttäisi lampaan kanssa olisi villalanka varasto taattu pitkäksi aikaa ja kun olisi itsenäinen karvanlähtöaika niin ei tarvitsisi kerimisestä välittää =D

KyJy on miltei yhtä paitaa valmiimpi. Osat tuli valmiiksi viikonloppuna vielä pitäisi koota ne. Onneksi siinä ei ole kuin etu- ja takakappale, joten kasaaminen on helppoa.

Viikonlopun pelkokerroin tulee olemaan tyttöjen koulun harrastemessut. Minä menin ilmoittautumaan oman harrastukseni esittelijäksi eli neulontaa ja virkkausta. Mutta kun on mieletön esiintymiskammo niin saa nähdä mitä siitä tulee. Oppilaat, joille menen käsitöitä esittelemään harrastuksena on ala-aste-ikäisiä eli suunnitelmissa on ottaa mukaan valmiita töitä, keskeneräisiä töitä ja paljon lankaa seka virkkuukoukkuja ja puikkoja. Ajattelin aloittaa muutaman ainaoikein neuleen, joita lapset saavat jatkaa ja sitten jos haluavat niin saavat virkata ketjusilmukoita ja niistä sitten yksinkertaisen rannekorun. Montaa minuuttia yhdellä oppilaalla ei ole aikaa yhteen harrastukseen tutustumiseen, joten mitään suurta heitä ei voi laittaa tekemään.  Saa nähdä miten tässä käy. Toivotaan parasta ja odotetaan pahinta ;)

Hyvää viikonjatkoa kaikille!