Tammikuun nujerrusta

Minulle on tammikuu ollut jo monta vuotta sellainen kuukausi, joka katoaa jonnekin. Joulusta ollaan selvitty ja sen jälkeen tulee tyttöjen syntymäpäivät ihan peräkkäin. Kaikkensa on antanut ja miltei urheilusuoritukseksi voisi luokitella tuon koitoksen. Sitten levätään.

Kuurankukat ovat vallanneet vanhan talon ikkunat.

Maanantaina herätessäni palelutti. Keittiön mittari näytti -16,5 astetta ulkona ja +16,5 astetta sisällä. Joka nurkasta taitaa vetää, mutta kerrankin tuli ajateltua positiivisesti asiaa. Tämä tarkoittaa, että saan tehdä lisää villasukkia =) Kaksi vartta on vielä kesken kesän KYHäilyjen sukka osiosta ja eikähän ne valmitu piakkoin.

Ainoat tammikuussa täysin valmistuneet on tähän mennessä tässä. Kaksi nukenpeittoa Emman uuteen nukkekotiin. Neiti valitsi värit itse.

Emma halusi joululahjaksi Barbien nukkekotia ja sovittiin, että hän itse toivoo rahaa lahjaksi ja ostaa niillä nukkekodin.

Näin hieno nukkekoti löytyi Leikkikaupasta. Kotiinkuljetus kotiin viikossa ja kokoaminen oli todella helppoa. Moni huonekalukauppias voisi ottaa esimerkkiä huonekalujenkokoamisohjeeseen tämän ohjeista.

Minäkin tein hankinnan itselleni. Olen jo monta vuotta katsonut Ateljé Matgarethan kuvastosta tätä.

(kuva Ateljé Margarethan sivuilta) Nytpä nämä sammakot olivat kadonneet kuvastosta ja tuli kiire katsomaan vieläkö sitä löytyy. Jotenkin minä vain pidän sammakoista. (Kieroutunutta, tiedän) Eli tämä on nyt kuluvan vuoden ristipistoprojekti. Ristipisto töitä en olekkaan tehnyt pitkään aikaan.

Uusin huivi on pingoittumassa kellarissa ja pääsee uuteen kotiin parin viikon päästä.

Perheen hortonomi vahtii kukkien hyvinvointia ikkunalaudalla nukkuen. Hyvä, että joku meistä huolehtii niidenkin hyvinvoinnista :)

Aika ennen joulua oli viime vuonna aika raskasta. Jotenkin tuo pimeys iski niin syvälle, että väsymys hiipi luihin ja ytimiin. Ei jaksanut mitään. Onneksi vuodenvaihteen jälkeen alkoi pakkaset ja tuli lunta. Päivä pitenee ja kevät on koko ajan lähempänä. Tammikuussa väsymys nujerrettiin, elämä alkaa vähitellen hymyilemään. Siihen tarvittiin vain yhden asian ymmärtäminen: Oikeasti minulla on asiat aika hyvin. Ei ole olemassa mitään sellaista, jota tarvitsisin niin paljon, että sillä elämästäni tulisi parempi. Vähempi alkaa viimeinkin olla parempi. :)

Hyvää ja parempaa viikonloppua kaikille toivotellen!
Pirjo