Hei taas pitkästä aikaa, tajusin vasta äsken, että tätä blogia on tullut päivitettyä viimeeksi aivan liian pitkän aikaa sitten. Tämä ei johdu siitä, että olisin jotenkin kyllästynyt blogin pitämiseen vaan siitä, että olin kyllästynyt tietokoneella istumiseen.
Töissä vaihdettiin uusi toiminnanohjausjärjestelmä ja kun koko työaika meni uuden ohjelman pähkäilyyn ei enää kotona viitsinyt konetta avata. No ei se vieläkään kovin helppoa töissä ole, mutta ajattelin saada vapaa-aikani takaisin raiteilleen tältä osin, joten täällä sitä ollaan =)
On hyvä aloittaa kuvalla suloisesta Roosastamme. Se on ottanut tavakseen istua lieden vieressä keittiössä ja pitkään kutsuin sitä Dobbyksi, kun sillä oli niin samanlainen ilme, kun tällä Harry Potter- elokuvien tontulla. Roosa vain odotti, josko paistinpannulta hyppäisi jotain herkkua sillekin.
Muutenkin näin kesäisin noiden "lemmikkien" määrä kasvaa aina reippasti. Onneksi nämä uudet lemmikit vain osaavat pitää huolen itsestään ja ne ovatkin vain ihailua varten.
Havahduinpa tässä eräänä päivänä ajatukseen, että joku katsoo minua. Tumma silmäpari seurasi tarkasti jokaista liikettäni.
Tämä kaunokainen on bongattu useammankin kerran pihaltamme.
Samoin tämä ekologisempi ruohonleikkuri. Isäntä on enemmänkin viihtynyt mökillä, joten kaikki ruohonleikkuu-apu on otettu innolla vastaan.
Tässä uusin luontokappale pihaltamme. Reppana oli niin hiljainen, hyvä etten astunut päälle.
Käsityörintamalla on ollut hiljaista. Paljon keskeneräisiä, joksikin niitä pitääkin olla, sillä osallistun taas Löysäpipoisten KyJy 2015. Jospa sille kävisi paremmin kuin kevään tempaukselle. Pari työtä jäi keskeneräiseksi. Maanantaihin mennessä pitäsi aloittaa vielä viisi työtä, mutta villasukkia tarvitsee aina, sekä yksi huivi tulisi saada vielä puikoille,joten aloitukset eivät tuota ongelmaa. Tapanani vain on ollut aloittaa muutama liian suuri työ, joten niiden valmiiksi saattaminen on se suuri kysymysmerkki. Mutta kohti suurta tuntematonta mennään.
Lampunvarjostimen päälystämisen klipsuilla aloitin tuossa vähän aikaa sitten. Päälystystä tehdään sen verran kuin klipsuja riittää ja kun ei riitä niin päätin virkata tai nyplätä pitsin loppuosaan.
Elämäni ensimmäiset Reaverset tuli tehtyä isälleni syntymäpäivälahjaksi. Ensimmäiset, mutta ei todellakaan viimeiset. Seuraaviin ajattelin kokeilla virkata pohjan.
Kesäkäsityönä tein molempien tyttöjen nukeille kesämekot. Nukkeleikit ovat jo taaks ejäänyttä meillä, muutoin kuin mökkeillessä. Siellä kun on omat rutiinit ja paljon vähemmän tekemistä viileimpinä hetkinä, kun uimaankaan ei aina viitsinyt mennä.
Uusi jämälankapeitto on aloitettu. Siis se edellinenkään ei ole valmis, mutta viimenin ymmärsin miksi ei ollut paras mahdollinen idea neuloa isoa ympyrää. Neulottu versio on jo aika painava, mutta valmiiksi se n kyllä teen vielä tämän vuoden puolella ;) Tästä tulee nyt sitten isoäidin suorakulmio. Tämän teen spiraalina, joten kerroksen vaihtumisesta ei tarvitse välittää.
Pinterestistä löytyi hauska kaulahuivin malli. Osat tehdään kuin puikkovirkkauksella, mutta ne punotaan yhteen, silmukoiden reunoja ei enää virkata.
Nämä keskeneräiset työt ovat jo pidemmällä kuin kuvissa, mutta enpä ole näitä kuvaillut ihan hetkeen.
Erittäin hyviä elokuun viimeisiä päiviä kaikille. Syyskuussa taas uudestaan ja silloin lupaan myös esitellä jotain valmista. Jokunen työ kun on tuolla odottamassa pingoitusta ja päättelyä, joten tässä kannustin niiden valmiiksi saamiseen =)